Toukokuun jäsentilaisuudessa 14.5 vieraana kirjailija Lasse Lehtinen

Lasse Lehtinen esitteli kirjaansa Väinö Tannerista. Hänen julkinen ja yksityinen elämänsä kulkevat kirjassa värikkäänä kudoksena läpi Suomen vaikeiden vuosien. Odotettu elämäkerta suuresta suomalaisesta.

Vietettiin myös yhdistyksen kevätjuhlaa kuohuviinin ja täytekakun kera.

Teksti Helena Nuutinen

Kuva Kaarina Pehkonen

Huhtikuun jäsentilaisuus 9.4.2025 Vierailijana oli Uusikuulo Oy:n toimitusjohtaja Annu Vallasvuo aiheena kuuloon liittyvät asiat.

Altistumme päivittäisessä elämässämme monille äänille, jotka voivat vaikuttaa kuuloomme. Kuuloa kannattaa suojata liian kovalta melulta tilanteissa, joissa äänitasot ylittävät niin sanotun turvallisen tason, eli enintään 80 desibeliä kahdeksassa tunnissa. Kovat äänet kuten konserttien musiikki, työkoneiden melu, moottoripyöräilyn ajomelu ja aseiden äänet voivat vaurioittaa kuuloa ilman asianmukaisia kuulonsuojaimia. Vaurioitunutta kuuloa ei voida korjata, joten kuuloa kannattaa suojata.

Teksti Uusikuulo Oy:n nettisivuilta

Kuva Erja Pajari

Sääntömääräinen vuosikokous 12.3.2025

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Iiris Bullivant-Paajanen ja sihteerinä toimi yhdistyksen sihteeri Kaarina Pehkonen.

Sirkka Ekola Helsingin sydänyhdistyksestä esitteli sydäniskurin käyttö. Hän kertoi myös, että kannattaa ladata puhelimeen 112-äppi, sillä siitä näkyy lähimmän sydäniskurin sijainti.

Teksti Helena Nuutinen

Jäsentilaisuudessa 12.2.2025 Anu Vidgren oli kertomassa kirjastaan Suojelusenkeli

Helsinkiläinen Anu Vidgren eli diplomaattina sekä Venäjällä että Iso-Britaniassa.  Niistä kokemuksista syntyi vuosien myötä ajatus kirjan kirjoittamisesta. Seitsemän vuotta myöhemmin julkaistiin vakoiluteemainen esikoiskirja Suojelusenkeli.

Teksti Helena Nuutinen

Kuva Erja Pajari

Ajankohtaista sote-palveluista 15.1.-25 -tilaisuuden yhteenveto

Vieraana Seija Muurinen Terveystieteiden tohtori, gerontologian dosentti, sairaanhoitaja-diakonissa, kaupunginvaltuutettu, Helsinki

Sote-uudistus

 Helsinki on ainoana kuntana järjestämisvastuussa perusterveydenhuollosta – muualla Suomessa ja Uudellamaalla perusterveydenhuollosta vastaavat hyvinvointialueet. Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden (sotepe) rahoitus tulee valtiolta, ja tästä rahoituksesta kustannetaan myös HUS-yhtymän tuottamat erikoissairaanhoidon palvelut. Helsingin sotepe:n päättävä toimielin on sotepe-lautakunta, jonka muodostavat 13 kaupunginvaltuutettua. HUSin päättävät toimielimet ovat HUS-yhtymäkokous (5 virkahenkilö-jäsentä, yksi jokaiselta Uudenmaan hyvinvointialueelta ja Helsingistä) sekä HUS-yhtymähallitus (17 poliitikko-jäsentä hyvinvointialueilta ja Helsingistä.)

Sotepe-palvelut Helsingin ja HUSin talousarvioissa 2025Helsingin sotepe-toimialalla pitkät odotusajat ovat olleet haaste, erityisesti terveysasemille, mutta jo kuluneena vuonna on toimialalla ryhdytty toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Mm. terveysasemapalveluiden resurssointia on parannettu uusilla lääkäri- ja hoitajavakansseilla. Lisäksi syksyllä 2024 on otettu käyttöön uusi takaisinsoittojärjestelmä.

Helsingin 2025 talousarviossa on päätetty, että Helsingissä tavoitellaan lainsäädäntömuutoksista huolimatta kiireettömän lääkäriajan saamista 30 vuorokauden ja hoitaja-ajan 14 vuorokauden kuluessa. Helsinki pyrkii myös ottamaan enenevästi käyttöön perusterveydenhuollon omatiimimallin, joka on ”mukaeltu malli” STM:nasiakasvastaavamallista (Muurinen & Mäntyranta 2011). Helsingissä ei edelleenkään oteta käyttöön terveyskeskusmaksuja vuonna 2025. Sote-uudistuksen myötä muuttunut HUSin palvelujen rahoitusmalli edellytti sekä 2024 sekä 2025 talousarvioissa säästöjä. Säästöt on pyritty ensisijaisesti kohdentamaan muuhun kuin potilastyöhön, mm. rakenteellisiin uudistuksiin (esim. palveluverkon uudistaminen, organisaatiomuutokset) ja vuokratyön vähentämiseen.

Väestömuutokset

Suomen väestökehitys (väestön ikääntyminen, nuorten ikäluokkien suhteellinen pieneneminen) on jo alun perin ollut eri hallituskausien sote-uudistusten takana. Esim. Henna Virkkusen kuntaministerikaudella valmisteltu kuntarakennelaki ja muut sote-uudistusesitykset ennen tätä nykyistä hyväksyttyä uudistusta. Kaikissa aiemmissakin sote-uudistus-esityksissä on etsitty mallia, jolla sote-palvelut voitaisiin tuottaa aiempaa tehokkaammin ja kustannusvaikuttavammin. Ehkä uudella tavallakin, sillä tämän päivän ikääntyneet ihmiset ovat aiempiin vuosikymmeniin verrattuna parempikuntoisia ja aktiivisempia.

Helsingin sotepe-toimiala ja ikääntyneiden palvelut

Kasvava ikääntyneiden helsinkiläisten määrä vauhdittaa sote-palvelujen kehittämistarvetta ja monipuolistamista. Ikääntyneiden väestöosuus on Helsingissä maan pienimpiä, mutta väestömuutos edellyttää meilläkin määrätietoisten kehittämistoimien jatkamista, jotta ikääntyvien palvelutarpeeseen voidaan vastata monipuolisesti. Helsingissä on jo nyt tehty joitakin rakenteellisia muutoksia ikääntyneiden palveluissa, joita tuotetaan erityisesti kaupungin sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluosastoissa. Osaston yksiköissä on tarjolla monipuolisesti eritasoista palvelua, mm. palvelukeskustoimintaa, neuvontaa, asiakasohjausta, terapiaa, kuntoutusta, apuvälinepalvelua, kotihoitoa, kotisairaalapalvelua, päivätoimintaa, omaishoitoa... jne.

Kaupunkilaiset voivat hakeutua Helsingin sote-palveluihin eri väylien kautta. Esim. huoli-ilmoituksessa läheisestä, sosiaalityön tarpeesta ym. asioissa voi olla yhteydessä Seniori-infoon. Palveluja tarvittaessa myös uudet sähköiset mahdollisuudet ovat tarjolla, kuten Sote-botti Hester tai Omaolo - mutta edelleen voi myös soittaa terveysasemalle virka-aikana ja muina aikoina päivystysapuun. Lisätietoja oheisista linkeistä.

Senioripalvelut | Helsingin kaupunki

Sosiaali- ja terveyspalvelut | Helsingin kaupunki

Teksti Seija Muurinen

Kuva Kaarina Pehkonen

KULTTUURI AVARTAA

Kulttuuri avartaa, vierailijana tv-tuottaja Aarno Cronvall

Suomi monikulttuuristuu hyvää vauhtia. Siinä on paljon mahdollisuuksia. Olemmehan me jo tottuneet kasvavaan, monipuoliseen ja kansainväliseen ravintolakulttuuriin. Muut kulttuurin lajit ovatolleet jo vuosikymmeniä käytettävissämme. Suomessa ja etenkin pääkaupunkiseudulla tarjonta on runsasta, jopa häkellyttävän laajaa. Toivottavasti yleisöä löytyy tilaisuuksiin!

Oma taustani on klassinen musiikki ja jazz ja kuuntelijana myös lähes kaikki musiikinlajit ja -tyylit. Olen seurannut musiikkielämämme kehitystä myös lasteni ja lastenlasteni kautta. Tarjontaa löytyy, Korkeatasoista ja vähemmän korkeatasoista, kaikille omien mieltymysten mukaan. Helsingin Sanomien Minne mennä -palsta avaa näkymän todella laajaan tarjontaan pääkaupunkiseudulla. Mikä parasta, kaikki tilaisuudet eivät ole maksullisia. Jos on kiinnostusta ja aikaa, mahdollisuuksia löytyy. Olen myös iloinen lastenkulttuurin monipuolisuudesta. Suomi on vahva musiikkimaa. Siitä ei ole epäilystäkään. Meillä on kansainvälisesti hyvä maine ja joitakin osa-alueita ihaillaan ja hämmästellään eri puolilla sivistynyttä maailmaa. Kapellimestarimme, vahva suomalainen oopperaperinteemme, lukemattomat musiikki- ja kulttuuritapahtumat eri puolilla maatamme. Paljon suomalaista omaperäisyyttä ja vahvaa identiteettiä ja itseluottamusta mitä erilaisimpiin tapahtumiin. Suomi on kulttuurimaa. Kirjastolaitoksemme vahvasti sitoutuneiden ammattilaisten hoitamana saa ylistävää kiitosta. Kuvataiteemme ja arkkitehtuurimme keräävät kansainvälisiä matkailijoita ihastelemaan ja nauttimaan - ja arvostelemaan. Orkesterimme ovat korkeatasoisia ja kuoroperinteemme kautta maan vahvaa ja kiitosta keräävää. Teatterit esittävät monipuolista ohjelmistoa sekä suomeksi että tietysti myös ruotsiksi. On kiehtovaa, että meillä on niin vahva ja terve ruotsinkielinen kulttuurielämä. Kielimuuri valitettavasti estää usein kansainvälistä yleisöä saamaan syvempiä kokemuksia verbaalisuuteen perustuvasta kulttuurielämästämme. Kesäfestivaalit kattavat maan ja jokaiselle löytyy tarjontaa. Kansallisooppera ja -baletti tuottavat hienoja esityksiä. Runous herättää yhä enemmän kiinnostusta. Vahva perinteemme siinä on saanut uuden polven runoilijoita seurakseen. Monet meistä kirjoittavat itsekin runoja, ja maailman turbulenssi saa monet myös avautumaan sanojen kautta.

Jean Sibeliuksen ja muiden tunnettujen klassikkosäveltäjien lisäksi  mm. Aulis Sallinen, Joonas Kokkonen, Kalevi Aho sekä nuoremman polven säveltäjät mm. Kaija Saariaho, Magnus Lindberg ja Sebastian Fagerlund ovat saaneet huomattavan paljon kansainvälistä mainetta ja kiitosta. Suomi on kaksikielinen maa ja se on tuonut rikkautta kulttuurielämäämme. Myös monien kirjailijoidemme teoksia on käännetty eri kielille. Suomi on tunnettu kirjallisuuden monipuolisuudesta ja siitä tietysti kiitos jo mainitulle kirjastolaitokselle ja korkeatasoiselle koulujärjestelmälle. Suomi voi kulttuurisesti hyvin, mutta asialla on myös kääntöpuolensa. Hyvä suomen kieli rapautuu ja samoin käy myös hyvän puheilmaisun kohdalla. Sanojen painotukset ovat vääriä, mainoskieli kuunneltuna on täynnä puhevirheitä ja jopa Yleisradio, jonka pitäisi edustaa sivistynyttä ja korkeatasoista puheilmaisua, kuuluu liian usein samaan kategoriaan, kuin kaupallinen radio- ja tv-toiminta. Se on sääli, sillä parannusta ei ole näkyvissä. Maailma muuttuu, mutta pitääkö Yleisradion kilpailla kaupallisten kanavien kanssa ja sortua myöshuolimattomaan ilmaisuun. En haluaisi olla tosikko, mutta olen vähän huolissani. Koululaisten kirjoitustaito kuuluu olevan huolestuttavan heikkoa samoin lukutaito.

Äänikirjojen tulo markkinoille rapauttaa mielestäni painetun kirjan asemaa. Minusta on lohdutonta, kun äänikirjojen kuuntelua mainostetaan hyväksi keinoksi esimerkiksi siivouksen yhteydessä. Näyttelijät eivät välttämättä hyvästä äänestään huolimatta sovellu kaikkeen kirjallisuuteen ja äänikirjoissakin on painotusvirheitä ja vieraskielisten nimien ääntäminen on välillä vaikeaa. Äänikirja luo kuvaa siitä, että ei tarvitse vaivautua lukemaan, vaan missä tahansa voi kuunnella eikä tarvitse keskittyä. Äänikirjojen tuottajien pitäisi olla tarkempia työssään! En tietenkään halua arvostella äänikirjoja, silloin kun henkilö ei pysty lukemaan kirjoitettua tekstiä syystä tai toisesta. Siten äänikirjalla on oma tärkeä asemansa kirjailisuudessa ja se tuo tämän taiteenlajin mahdollisimman monen ulottuville.

Jännittävää on seurata, miten paljon musiikkia opiskellaan maassamme. Sibelius-Akatemia korkeimpana laitoksena, konservatoriot eri puolilla Suomea, harrastuspiirit kotimusisointi jne. Kaikista ei tarvitse tulla maailmantähtiä. Pääasia, että saa itse nautintoa ja tyydytystä harrastuksestaan ja käy kuuntelemassa konsertteja ja muita tilaisuuksiaOlen itse tavannut maailmantähtiä, työskennellytkin joidenkin kanssa TV-ohjaajana ja seurannut heidän elämäänsä. Yhä enemmän olen kuitenkin alkanut nauttia otsikolla ”pieni on kaunista”. Koulun joulujuhla esiintyjineen, kuorokonsertti, kamarikonsertti, orkesterikonsertti. Ei suuria nimiä, mutta musiikin tekemisen iloa ja myös taitoa! Maailma menee hetkistä vauhtia eteenpäin. Tämän huomaan musiikissakin. Teosten tempot ovat nopeutuneet, Muusikkojen tekniset taidot ovat parantuneet, kaupallisuus on tullut mukaan klassiseen musiikkiin. Tempojen nopeutuminen ei välttämättä ole eduksi kaikelle musiikille. Pitää olla rauha hengittää ja aistia eikä arvostaa vain vauhtia! Television ja radion mukaantulo on mahdollistanut konserttien välittämisen koko kansalle. New Yorkin Metropolitanin oopperaesityksiä voi seurata suorina lähetyksinä, EBU eli Euroopan Yleisradioliitto välittää konsertteja ja oopperoita eri maihin ym. Tarjonta on valtavaa. Kun vain ehtisi nauttia tarjonnasta!

Elämä ilman musiikkia on yhtä mahdoton ajatus kuin Dry Martini ilman oliivia! KIITOS!

Teksti Aarno Cronvall

Kuva  Ritva Hiironen

VANHENE VIEHKOSTI – Miten pysyn terveenä ja elinvoimaisena?
Liisa Salo-Lee, Töölön Kansalliset Seniorit, 9.10.2024

Vieraanamme oli Liisa Salo-Lee, PhD (Georgetown University, Washington DC, USA) ja Jyväskylän yliopiston kulttuurienvälisen viestinnän emeritaprofessori. Hän on työskennellyt ja asunut eri maissa ja mantereilla. Kiinalainen perinteinen lääketiede tuli hänen elämäänsä, kun hän tapasi Brasiliassa tulevan miehensä taiwanilaisen Lee Tsong Shongin.
Perheen yhteisessa arjessa saamansa hiljaisen tiedon lisäksi Liisa Salo-Lee on
opiskellut kiinalaista perinteistä lääketiedettä USA:ssa, Kiinassa ja Suomessa.
Miehensä kanssa hän julkaisi mm. Chinese Child massage opetusohjelman (Chinese University of Hong Kong). Aasialainen terveysajattelu kiinnostaa Liisaa laajemminkin: hän on jooga- ja Asahi-ohjaaja. Taiji ja qigong ovat hänen päivittäisiä terveysliikuntaharjoituksiaan.
Liisan luennon teemana oli hyvä vanheneminen. Vanhene viehkosti on
kokonaisvaltainen arjen itsehoito-ohjelma, joka sopii kaikenikäisille hyvinvointinsa vaalimisesta ja elinvoimansa lisäämisestä kiinnostuneille. Se soveltuu myös hyvin suomalaisen elämän arkeen.

Vanhene viehkosti ohjelman inspiraationa on ollut aasialainen perinteinen terveys- ja hyvinvointiajattelu. Sitä puoltaa - erityisesti kiinalaisen lääketieteessä - tuhansien vuosien teorioiden ja toimenpiteiden dokumentointi, käytännössä todettu toimivuus sekä riittävän yksinkertaiset mallit ja konkreettiset keinot itsehoidon suunnitteluun ja toteutukseen.
Vanhene viehkosti ohjelmaansa Liisa on yhdistänyt myös eri kulttuurien hyväksi
koettuja dokumentoituja ohjeita, viehkosti vanhenevien ystävien ja työpajojensa
osallistujien vinkkejä sekä oman elämänsä matkalla mukaan tarttuneita ja toimiviksi osoittautuneita keinoja.
Vanhenemisesta (otteita Liisan luennosta): Vanheneminen on elämän mittainen prosessi. Hahmotame sen koskevan itseämme keski-iässä tai sen kynnyksellä. Se joka haluaa elää kauan, vanhenee. Siihen kuuluvat
myös ulkoiset muutokset. ”Vanhuus on kaikista elämänvaiheista se, joka säilyy pisimpään abstraktina”. (Marcel Proust)

”Kaksikymppiset ihmiset kilpailevat siitä, kuka on kaunein. Kolmekymppisenä he kilpailevat siitä, kenellä on eniten rahaa ja nelikymppisestä eteenpäin siitä, kuka on tervein.” (Vanha kiinalainen sanonta, Lee Tsongilta opittu)
”Vanheneminen on kuin vuorelle kiipeämistä, hengästyy vähän, mutta näkee
kauemmaksi”. (Ingrid Bergman)
Hyvään vanhemiseen kiinnitetään nykyään kaikkialla entistä enemmän huomiota. Ohjeita, sääntöjä ja strategioita on päivälehdissä ja netissäkin runsaasti.
Tutkimuksista yksi tunnetuimmista on terveiden satavuotiaitten elintapoja eri
kulttuureissa seurannut nk. Okinawa-tutkimus. Sen mukaan hyvää vanhenemista edesauttavat nämä säännöt:
 Syö vähän mutta hyvin
 Elä arkesi liikkuen
 Syö sateenkaaren väreissä
 80% sääntö ”hara hachi bu” (lopeta syöminen, kun olet 80 prosenttisesti
täynnä)
 Pidä huolta toisista
 Etsi määrätietoisesti tavoitteita ja tarkoitusta elämääsi
Kaikkein tärkeimpänä ohjeena hyvälle vanhenemiselle Liisa pitää Vanhene viehkosti mallissaan mielen rauhaa. Hän kertoo kysyneensä kolmikymppisenä miehensä tärkeimmältä kiinalaisen lääketieteen opettajalta ensimmäisellä Taiwanin käynnillään: ”Miten pysyn terveenä?” Viisas vanha opettaja vastasi:

”Mielen rauha, siinä kaikki”

Vieraana näyttämötaiteen Grand Old Lady Anja Pohjola

Syyskuun jäsentilaisuuteen saimme vieraaksemme viehättävän Anja Pohjolan, joka kertoi pitkästä urastaan näyttelijänä. Ura sai alkunsa jo lapsuudessa, kun hänen itse näyttelijän urasta haaveillut äitinsä vei tyttären runojen pariin ja Jyväskylän lapsiteatteriin. Siitä alkoi vuosikymmeniä kestänyt ura. Ensimmäisen välikirjan kirjoittamisesta on jo 70 vuotta.

Anja Pohjola työskenteli Hämeenlinnan ja Tampereen teattereissa 50-luvulla. Tv- teatterissa hän aloitti vuonna 1963, työ siellä kesti 29 vuotta. Samaan aikaan hän vieraili mm. Helsingin Kaupunginteatterissa ja Kansallisteatteris-sa. Hän kertoi näyttelemisen olevan kaikkein mieluisinta juuri teatterissa, missä yleisö on läsnä. Kun Juhani Ahon Rautatiestä tehtiin elokuva vuonna 1973, näytteli Anja Pohjola siinä Liisan roolin. Tästä roolista hän sai Jussi-patsaan. Vastanäyttelijänä oli Leo Jokela Matin roolissa. Kuvaukset tehtiin ulkona radan varressa ja niihin liittyi myös dramatiikkaa.
Kerran, kun pääroolien esittäjät olivat siirtymässä resiinalla paikasta toiseen, joku huomasi lähestyvän junan. Kuvauskalusto ja resiina saatiin tuskin heitettyä pois raiteilta ja näyttelijät ja kuvaaja ehtivät juuri ja juuri heittäytyä ratapenkalle, kun Moskovan juna pyyhälsi paikan ohi.
Suuren suosion saavuttanutta poliittista satiirisarjaa Hyvät herrat esitettiin tv:ssä vuosina 1990-1996. Tässä sarjassa Anja Pohjolalla oli rooli kylvettäjä Tyyne Hurskaisena, jonka tehtävänä oli pestä vieraiden selät keskustelun lomassa. Myöhemmin hän on tavannut Linnan kutsuilla monia, joiden selän on pessyt. Mm. Presidentti Sauli Niinistö lähetti hänelle 90-vuotis onnittelut, ja kiitti siinä samalla selän pesusta.
Hyvinkään keskustassa Kauppakeskus Willan ja Kirjastoaukion välisellä kävelykadulla sijaitseva tähtiraitti avattiin vuonna 2018. Tänä vuonna Anja Pohjola sai oman tähtensä Hyvinkään tähtiraitille. Siellä hän pääsi myös ensi kertaa punaiselle matolle.
Anja Pohjola lausui meille kolme runoa, mm. Raili Malmbergin koskettavan runon Rakkaudentunnustus Isänmaalle.

Teksti Helena Nuutinen
 

Vierailu Oma SP:ssa Kluuvikadulla, Helsinki 10.4.2024

Yritysasiantuntija Toni Naumanen ja palveluneuvoja Sini Ojala puhuivat säästämisestä, sijoittamisesta ja yleisestä markkinatilanteesta.
Nollakoron aikaan kuluttamisesta tehtiin helppoa. Nyt nopeasti nousseet korkokustannukset ja inflaation aiheuttama elinkustannusten kohoaminen ovat johtaneet monet taloudellisiin vaikeuksiin.
Yli puolet suomalaisista kuluttaa yhtä paljon kuin ansaitsee ja 22 prosenttia elää yli varojensa. (Intrum  ́in tutkimus).
Kuluttajien luottamus on tällä hetkellä matalalla, mikä johtaa säästämisen lisääntymiseen. 
Oma SP:n kotisivuilla on laskuri, jolla voi kokeilla, miten raha kertyy eri suuruisilla panoksilla.
Säästämällä vaurastumiseen:
- tänään on erinomainen päivä aloittaa pitkäjännitteinen säästäminen
- hyödynnä korkoa korolle ilmiö
- laita tilirahat tuottamaan
- tee oma sijoitus- ja vaurastumissuunnitelma – ota ammattilainen avuksi
- pysy suunnitelmassa.
Seniori, muista myös sijoittaa itseesi!

Teksti Helena Nuutinen

3.1.2024 Jäsentilaisuudessa kuultua:

VARAUTUMINEN KOTONA, OHJEITA HÄIRIÖTILANTEIDEN VARALLE
Kotivarasta oli kertomassa Marjukka Mikkola Uudenmaan Martoista.

Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa.
Tällaisia häiriötilanteita ovat esimerkiksi tilanteet:
- Kun tulee pitkittynyt sähkökatkos
- Kun kauppaan ei pääse sairauden tai tapaturman takia
- Kun yhteiskunta kohtaa lakon tai onnettomuuden
- Kun liikenneyhteydet katkeavat
- Kun tulee tavaroiden jakeluhäiriö
- Kun tulee myrsky tai tulva, joka katkaisee sähkönkulun tai tukkii liikenteen
- Kun maksujärjestelmät eivät toimi.

72 tuntia on varanomaisten ja järjestöjen laatima yksityiskohtainen varautumissuunnitelma kotitalouksille. Se löytyy netistä osoitteesta: www.72tuntia.fi
Teksti Helena Nuutinen

TKS 11/2023

TURVALLINEN PANKKIASIOINTI
Aiheesta olivat puhumassa Sini Ojala ja Toni Naumanen OmaSP:sta.

Erittäin tärkeää on, että nettipankkitunnukset siis käyttäjätunnus ja bin-koodi säilytetään erillään toisistaan. Tunnukset ovat henkilökohtaisia eikä niitä saa luovuttaa kenellekään. Useimmiten
huijaukset ovat seurausta siitä, että pankkitunnukset on luovutettu toiselle henkilölle. Kun maksat laskuja netissä, tarkista että sama id-tunnus löytyy sekä pankin sivulta että mobiiliapplikaatiosta.
Nykyaikana huijausyritykset ovat niin taitavasti tehtyjä, että niitä on vaikea erottaa asiallisista viesteistä. Niitä voi tulla poliisin, Kelan, verottajan, Postin ym. virallisen toimijan nimissä valesivustojen kautta. Älä klikkaa näitä linkkejä vaan mene netin hakukentän kautta (ei Googlen kautta) katsomaan, onko kyse oikeata asiasta tai soita viranomaiselle. Älä avaa mitään linkkiä, jos se
tuntuu vähääkään epäilyttävältä. Varo erityisesti viestejä, joissa pyydetään kiireesti maksamaan jotain. Tarkista asia aina ennen kuin toimit.
Myös sijoitus- ja rakkaushuijaukset ovat yleisiä. Pyydetään sijoittamaan esimerkiksi bitcoineihin tai kryptovaluuttaan ja luvataan huimia tuottoja. Netissä liikkuu valemainoksia, joissa julkisuuden
henkilöt kertovat sijoittaneensa näihin ja saaneensa suuria voittoja. Facebookissa ja muilla nettifoorumeilla tulee yhteydenottopyyntöjä tuntemattomilta, jotka ovat huomanneet, kuinka ainutlaatuinen ihminen olet. Poista nämä viestit. Jos tulee tunne, että jokin on liian hyvää ollakseen totta, niin silloin se ei ole totta. Jos huomaa tulleensa huijatuksi, niin heti yhteys omaan pankkiin, häpeää ei tarvitse tuntea.
Pankkikorteille kannattaa asettaa päiväkohtaiset käyttö- ja nostorajat sekä maarajoitukset, joita voi muuttaa tarvittaessa. Kortin suojaksi voi hankkia kotelon tai laukun, jonka läpi lähimaksulukijalla ei voi veloittaa korttia huomaamatta.
Teksti Helena Nuutinen

OLYMPIA-AATTEEN MATKASSA

Suomen Olympiakomitean toimitusjohtaja Taina Susiluoto kertoi meille työstään ja komitean tavoitteista.

Suomen Olympiakomitea johtaa Suomen suurinta kansanliikettä. Komitealla on 90 jäsenliittoa ja yli 30 kumppania. 9000 urheiluseuraa, 500.000 vapaaehtoista ja 1,8 miljoonaa suomalaista kuuluu organisoidun liikunnan ja urheilun piiriin.

Komitealla on kolme tehtävää: suomalaisten liikkumisen lisääminen, elinvoimainen seuratoiminta ja huippu-urheilumenestys.

Liikunnalla ja urheilulla on yhteiskunnallista merkitystä. Liikkumattomuuden kustannukset ovat 4,7 miljardia vuosittain eli puolustusbudjetin verran. Tutkimuksen mukaan neljä kymmenestä lapsesta liikkuu terveytensä kannalta liian vähän.

Seuratoiminta tuo yhteisöllisyyden tunnetta suomalaisille. Siinä ei ole niinkään yksilösankareita vaan yhdessä suorittamista.  Tutkimusten mukaan 97% suomalaisista toivoo Suomen menestyvän huippu-urheilussa.

Työelämä ja tavallisetkin suomalaiset voivat oppia huippu-urheilijoilta, kuten hyvä balanssi liikkumisen, ravinnon ja unen osalta. Voi myös tehdä asioita eri tavalla kuin ennen, esimerkiksi asettaa haasteita itselleen, vaikka vaihtaa hissin portaisiin.

Viimeksi kuluneen vuoden aikana on haettu pohjoismaisia ja eurooppalaisia kumppaneita, jotta saataisiin paremmin esille omien arvojen mukaista viestiä. Vaikka urheilua ja politiikkaa ei voida täysin erottaa toisistaan, niin huippu-urheilijoiden pitää saada keskittyä pelkästään urheilemiseen.

Suomen Olympiakomitea saa rahoituksensa nykyään pelkästään budjettivaroista, aikaisemmin rahoitus tuli veikkausvoittovaroista.

Teksti Helena Nuutinen

TURVALLINEN VANHUUS

Suvanto ry:n toiminnanjohtaja Janne Pulkkinen oli kertomassa turvallisesta vanhuudesta

Väestötutkimuksen mukaan 16 - 74 vuotiaista suomalaisista parisuhdeväkivaltaa on kokenut 44 % ja lapsuusiän lähisuhdeväkivaltaa 65 %. Vuosittain 25 000 – 80 000 ikääntynyttä kokee väkivaltaa, 77 % uhreista on naisia, tekijänä on mies 80 prosentissa tapauksissa.

Väkivalta voi olla

Fyysistä, psyykkistä, taloudellista, seksuaalista, kemiallista (lääkkeet, päihteet), hoidon laimin lyöntiä, kulttuuriin, yhteisöön tai uskontoon sidoksissa olevaa henkilön itsemääräämisoikeuden tai koskemattomuuden loukkaamista.

Väkivallantekijä voi olla

Puoliso tai ex-puoliso, hoitaja tai omaishoitaja, aikuinen lapsi tai lapsenlapsi, romanssihuijari tai sijoitushuijari.

Väkivallan tai kaltoinkohtelun tunnusmerkit:

Toistuvat vammat ja onnettomuudet, masennus, ahdistus, itsetuhoiset ajatukset, yleinen hoitamattomuus, lääkityksen laiminlyönti tai liiallinen käyttö, jatkuva rahan puute tai kieltäytyminen tarpeellisista palveluista.

Taloudellisen kaltoinkohtelun torjuminen

-                          Älä anna pankkikorttia tai verkkopankkitunnuksia kenellekään.

-                          Kun tarvitset toisen apua raha-asioiden hoitamisessa, tee                                      pankissa valtakirja.

-                          Aseta rajat auttamiselle.

-                          Tee edunvalvontavaltuutus tulevaa varten.

-                          Tee puhelinmyyntikielto

-                          Varusta ovesi ovisilmällä.

Tunnista, tunnusta, ota puheeksi, laki velvoittaa puuttumaan, tee huoli ilmoitus / ota yhteys auttavaan tahoon, jos havaitset väkivaltaa tai kaltoinkohtelua lähiympäristössäsi.

Huijaukset, mitä tehdä

Pankkikorttien ja verkkopankkitunnusten sulkunumero kaikkien pankkien asiakkaille p. 020 333 (24/7).

Apua väkivallan ja kaltoinkohtelun osapuolille

Suvanto ry - asiakastyöntekijä, ma klo 12–15 ja ke klo 10-13 p. 0800 06 776

Auttamistyö Suvanto ry:ssä on keskusteluapua, vertaistukiryhmiä ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa.

Nollalinja p. 080 005 005, maksuton 24/7.

Teksti Helena Nuutinen

Rohkeasti tulevaisuuteen – teema vuonna       2023

Nämä arvot ovat:
               - Elämän myönteisyys
               - Itsensä ja toisten arvostaminen
               - Vastuu itsestä ja muista
               - Suoraselkäisyys
               - Perinteiden kunnioittaminen
Senioriliitto koostuu 14 piiristä, joissa on yhteensä 155 paikallisyhdistystä. Jäseniä yhdistyksissä on 24 500. Liittona olemme:
        - yksi kuudesta valtakunnallisesta eläkeläisjärjestöstä
        - Suomen sosiaali ja terveys ry:n jäsen
        - Euroopan Senioriliiton jäsen (ESU)
        - Kansallisen sivistysliitto ry:n jäsen
        - Vanhustyön keskusliiton jäsen.
Lisätietoa Senioriliiton toiminnasta, tapahtumista, koulutuksista ja matkoista löytyy osoitteesta:  https://www.senioriliitto.fi.
Teksti Helena Nuutinen

Apulaispormestari Daniel Sazanov            Assistentti Jeremias Nurmela.    
Kuvat Erja Pajari 

Helsingin kaupunkistrategia
Maaliskuun jäsentilaisuudessa Apulaispormestari Daniel Sazonov kertoi Helsingin kaupunkistrategiasta, joka määritellään seuraavasti:
Kasvun paikka - strategian ydin, koostuu viidestä osa-alueesta
- Vastuullinen ja kestävä talous: Varmistetaan sellaisten konkreettisten uudistusten toimeenpano,
jotka tuovat tehokkuutta, tuottavuutta ja liikkumavaraa talouteen. Varaudutaan väestömäärän
kasvuun, joka on noin 4000-5000 henkilöä/vuosi. Tuottavuusohjelmalla pyritään saamaan samalla
rahalla parempia palveluja.
- Kunnianhimoinen ilmastovastuu: Varmistetaan riittävät ja fokusoidut toimet strategiassa
päätettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Esimerkiksi hiilineutraali Helsinki 2030 – ohjelman tavoitteena on hiilenpolton lopettaminen Helsingin niemellä vuoteen 2030 mennessä.
- Viihtyisä kaupunki: Varmistetaan kaupunkitilan ja kaupunginosien houkuttelevuus kehittämällä
lähivirkistys- ja luontoalueita, toimivaa arkea ja turvallisuutta. Kyse on pienistä konkreettisista asioista , joiden merkitys ihmisten elämässä on suuri.
- Segregaation ehkäisy: Varmistetaan riittävät toimet kaupunkilaisten eriarvoisuuden vähentämiseksi
ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Tuetaan yhdenvertaisuutta ja eri väestöryhmien välisiä suhteita ja
osallisuutta. Pehmeitä keinoja lisättävä , käytettävä myös kovia keinoja jengiytymisen estämiseksi.
- Sosiaali- ja terveystoimen uudistus: Vuoden 2023 alusta Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastuspalvelut rahoitetaan valtion rahoituksella, siis eduskunta päättää asiasta.
Helsinki haluaa turvata laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut myös tulevaisuudessa ja vaikuttaa
aktiivisesti valtionrahoituksen kehittymiseen.
-
Teksti Helena Nuutinen

8.2.2023

LÄNNEN LEMMIKISTÄ EUROOPAN UNIONIN PAHAKSI POJAKSI JA HÄIRIKÖKSI

UM/valtiosihteeri, suurlähettiläs (eläk.) Pertti Torstila kertoi työstään “Komennus Budapestiin” -kirjansa pohjalta. Talvella 1975 lähetystösihteeri Pertti Torstila sai ensimmäisen kerran siirtomääräyksen Pariisista Budapestiin. Kului vuosia ja Unkari kutsui uudelleen.

Euroopan “ihmeiden vuoden” 1989 jälkeen Torstila nimitettiin suurlähettilääksi sosialismin kahleista vapautuneeseen maahan. Hän sai todistaa paikan päällä itäblokin hajoamista. Unkari tempaisi Torstilan mukaansa tavalla, jota hän ei ollut muissa asemamaissaan kokenut. Hän seurasi, kuinka Unkari ensin varjeli paikkaansa itäblokin “iloisimpana parakkina” ja kuinka vapaus 15 vuotta myöhemmin palasi kovia kokeneen kansan pariin. Hän näki ystäväpiirinsä takinkäännöt , kuinka kovista kommunisteista tuli kiihkeitä kapitalisteja.

Viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana unkarilainen politiikka on liikkunut vasemmalta oikealle, sitten oikealta vasemmalle ja taas takaisin oikealle kiihkeään nationalismiin. Vuonna 1989 Varsovan liitto hajosi. Tämän jälkeen Unkarin ensimmäinen parlamentti oli oikeistolainen, vuonna 1994 nousivat valtaan sosialistit, kunnes vuonna 1998 pääministeri Viktor Orban aloitti nationalismin kauden.

Sijaintinsa, historiansa ja vaikutusvaltansa takia Unkari on kokoaan tuntuvasti painavampi tekijä myös Euroopan unionin tulevaisuutta arvioitaessa.

Pertti Torstila palveli vuosina 1970-2014 ulkoasianhallinnossa ja vuosina 2014-2020 Suomen Punaisen Ristin puheenjohtajana. Nykyään hän viljelee viiniä tilallaan Etelä-Unkarissa.

 Teksti Helena Nuutinen
  Kuva Erja Kivelä

Teksti Helena Nuutinen

OmaSp, Henkilökohtaista palvelua tarjoava pankki v. 2023

Rahoituspäällikkö Niko Olenius ja palveluneuvoja Toni Naumanen Oma Säästöpankki Oyj: sta kertoivat pankin toiminnasta.

Säästöpankkien historia Suomessa on alkanut vuodesta 1875. Oma Säästöpankki syntyi, kun Töysän ja Kuortaneen säästöpankit Pohjanmaalla liittyivät yhteen ja irtaantuivat säästöpankkiryhmästä vuonna 2014 . Tällä hetkellä Oma Säästöpankki on 11 paikallisen pankin yhteenliittymä ja tämän vuoden alkupuolella 12. pankki eli Liedon Säästöpankki liittyy joukkoon. Pankkikonttoreita on tällä hetkellä 37. 

Kun liikepankit kilpailevat hinnalla, säästöpankit kilpailevat palvelulla. Oma Säästöpankin vahvuuksia kerrottiin olevan:

- henkilökohtainen palvelu ilman pitkiä jonotusaikoja, 
- kassapalvelut joka arkipäivä, 
- tuttu yhteyshenkilö,
- nopeat päätökset, esimerkiksi laina-asioissa jo neuvottelun aikana ja 
- asiantuntevat neuvot säästämis- ja sijoittamis asioissa.
Lisätietoa löytyy pankin sivuilta omasp.fi 
 

Hän on tehnyt hankkeen palvelusuunnitelman ja teknologiasuunnitelman.
Senioreiden eli ns. ”ikäasumisen” ja teknologian yhdistäminen on tuottanut hankkeessa hyviä tuloksia. Aluksi kuitenkin tarvitaan kokeilumieltä ja kiinnostusta teknisiin välineisiin, ja se kannattaa, koska omassa kodissa pärjääminen on yleensä jokaisen tavoite.
Heidi Kervinen antoi vinkkejä ja neuvoja miten monessa asiassa voi kotona hyödyntää teknologiaa ja koodata ympäristöään. Teknologia ei tarkoita vain tietokonetta, vaan myös valoja, värejä, huonekaluja, ovia, lukkoja, avaimia, kelloja, puhelimia, liesiä ja monia muita asioita. Kervinen puhuikin kotiautomaatiosta. Eri asioihin voi rakentaa helppokäyttötoimintoja, esim.
liiketunnistimella toimivat valot. Miten olisi kaupungissa digitaalinen ovisilmä? Tai turvaranneke, joka oppii käyttäjänsä tavat? Kaikki nämä myös lisäävät kodin turvallisuutta ja helpottavat elämää.
Kervinen suositteli etsimään lisää informaatiota kotiautomaatiosta vaikka Vanhustyön keskusliitosta, joka tekee työtä senioreiden tarpeiden huomioonottamiseksi teknologian kehityksessä.
Anna tekniikan auttaa!

Tärkeimpiä asioita, joita Rainnon mukaan kannattaa miettiä etukäteen: jos vaikka sairauden tai muun syyn takia ei enää pystykään hoitamaan omia asioitaan, kuka niitä hoitaa?  Varautumalla tähän asiaan jo hyvissä ajoin voi määrätä luotetun henkilön hoitamaan asioita edunvalvontavaltakirjalla silloin, kun itse ei enää niihin kykene. Edunvalvoja voi olla vaikka oma lapsi, sukulainen, ystävä tai vaikka virallinen edunvalvoja.

Testamentilla voi toteuttaa oman tahtonsa kenelle/keille/minne omaisuutensa omaisuutensa joskus haluaa jättää. Jos haluaa auttaa tulevia edunsaajia, voi asioitaan suunnitellessa ottaa selvää perintöverotuksesta, mahdollisuudesta käyttää kauppa- tai lahjakirjaa, avioehtosopimuksesta itsellä tai perillisillä, osituksesta, perinnönjaosta jne. Asioita saattaa olla paljonkin, mutta tarvittaessa  näihin asioihin perehtynyt lakimies voi auttaa.

Kannattaa laittaa asiansa järjestykseen silloin kun vielä voi. 

Pirkko Lahti tarkasteli omaa elämäänsä 13.4.2022 jäsentilaisuudessa.
Kuvat Erja Pajari

ELÄMÄLTÄ SE MAISTUI 
”Elämältä se maistui”, totesi psykologi Pirkko Lahti tarkastellessaan omaa elämäänsä Töölön senioreitten vieraana. 
Elämää hän on joutunut tarkastelemaan monessa roolissa: psykologina, psykoterapeuttina, Euroopan neuvoston työssä, Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtajana,
kirjailijana, luennoitsijana, sairaan puolison hoitajana…
Muutama tärppejä lennokkaasta esityksestä:
”Ihmisen mieli on kuin puutarha.”
”Antakaa kaikkien kukkien kukkia.”
”Nuori polvi haastaa ja testaa arvot.”
”Raha ei tuo mielenterveyttä, vain mahdollisuuden ostaa parempia palveluja.”
”Sosiaaliset suhteet, ihmissuhteet ovat sinua kantavia voimia.”
”Parhaiten ihmisen mieltä hoitavaa liikuntaa ovat kävely ja tanssi.”
”Jokaisella pitäisi olla oma heimo, mahdollisuus kuulua johonkin omaan yhteisöön.”
”Ihmisellä kannattaisi olla noin 4-6 ystävää – ainakin joku tukihenkilö kriisissä.”
”Kohtuullinen terveys on tärkeää. Jos sairauden voi hoitaa lääkkeellä, olen terve.”
”Terve ihminen osaa luopua. Siihen kasvamme oman elämämme kautta.”
”Käytä ylimääräinen energia vaikka jonkin uuden asian oppimiseen.”

TEKSTI Kaarina Pehkonen

Töölön kansalliset seniorit

Ajankohtaista sote-palveluista 15.1.-25 -tilaisuuden yhteenveto

Vieraana Seija Muurinen Terveystieteiden tohtori, gerontologian dosentti, sairaanhoitaja-diakonissa, kaupunginvaltuutettu, Helsinki

Sote-uudistus

 Helsinki on ainoana kuntana järjestämisvastuussa perusterveydenhuollosta – muualla Suomessa ja Uudellamaalla perusterveydenhuollosta vastaavat hyvinvointialueet. Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden (sotepe) rahoitus tulee valtiolta, ja tästä rahoituksesta kustannetaan myös HUS-yhtymän tuottamat erikoissairaanhoidon palvelut. Helsingin sotepe:n päättävä toimielin on sotepe-lautakunta, jonka muodostavat 13 kaupunginvaltuutettua. HUSin päättävät toimielimet ovat HUS-yhtymäkokous (5 virkahenkilö-jäsentä, yksi jokaiselta Uudenmaan hyvinvointialueelta ja Helsingistä) sekä HUS-yhtymähallitus (17 poliitikko-jäsentä hyvinvointialueilta ja Helsingistä.)

Sotepe-palvelut Helsingin ja HUSin talousarvioissa 2025Helsingin sotepe-toimialalla pitkät odotusajat ovat olleet haaste, erityisesti terveysasemille, mutta jo kuluneena vuonna on toimialalla ryhdytty toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Mm. terveysasemapalveluiden resurssointia on parannettu uusilla lääkäri- ja hoitajavakansseilla. Lisäksi syksyllä 2024 on otettu käyttöön uusi takaisinsoittojärjestelmä.

Helsingin 2025 talousarviossa on päätetty, että Helsingissä tavoitellaan lainsäädäntömuutoksista huolimatta kiireettömän lääkäriajan saamista 30 vuorokauden ja hoitaja-ajan 14 vuorokauden kuluessa. Helsinki pyrkii myös ottamaan enenevästi käyttöön perusterveydenhuollon omatiimimallin, joka on ”mukaeltu malli” STM:nasiakasvastaavamallista (Muurinen & Mäntyranta 2011). Helsingissä ei edelleenkään oteta käyttöön terveyskeskusmaksuja vuonna 2025. Sote-uudistuksen myötä muuttunut HUSin palvelujen rahoitusmalli edellytti sekä 2024 sekä 2025 talousarvioissa säästöjä. Säästöt on pyritty ensisijaisesti kohdentamaan muuhun kuin potilastyöhön, mm. rakenteellisiin uudistuksiin (esim. palveluverkon uudistaminen, organisaatiomuutokset) ja vuokratyön vähentämiseen.

Väestömuutokset

Suomen väestökehitys (väestön ikääntyminen, nuorten ikäluokkien suhteellinen pieneneminen) on jo alun perin ollut eri hallituskausien sote-uudistusten takana. Esim. Henna Virkkusen kuntaministerikaudella valmisteltu kuntarakennelaki ja muut sote-uudistusesitykset ennen tätä nykyistä hyväksyttyä uudistusta. Kaikissa aiemmissakin sote-uudistus-esityksissä on etsitty mallia, jolla sote-palvelut voitaisiin tuottaa aiempaa tehokkaammin ja kustannusvaikuttavammin. Ehkä uudella tavallakin, sillä tämän päivän ikääntyneet ihmiset ovat aiempiin vuosikymmeniin verrattuna parempikuntoisia ja aktiivisempia.

Helsingin sotepe-toimiala ja ikääntyneiden palvelut

Kasvava ikääntyneiden helsinkiläisten määrä vauhdittaa sote-palvelujen kehittämistarvetta ja monipuolistamista. Ikääntyneiden väestöosuus on Helsingissä maan pienimpiä, mutta väestömuutos edellyttää meilläkin määrätietoisten kehittämistoimien jatkamista, jotta ikääntyvien palvelutarpeeseen voidaan vastata monipuolisesti. Helsingissä on jo nyt tehty joitakin rakenteellisia muutoksia ikääntyneiden palveluissa, joita tuotetaan erityisesti kaupungin sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluosastoissa. Osaston yksiköissä on tarjolla monipuolisesti eritasoista palvelua, mm. palvelukeskustoimintaa, neuvontaa, asiakasohjausta, terapiaa, kuntoutusta, apuvälinepalvelua, kotihoitoa, kotisairaalapalvelua, päivätoimintaa, omaishoitoa... jne.

Kaupunkilaiset voivat hakeutua Helsingin sote-palveluihin eri väylien kautta. Esim. huoli-ilmoituksessa läheisestä, sosiaalityön tarpeesta ym. asioissa voi olla yhteydessä Seniori-infoon. Palveluja tarvittaessa myös uudet sähköiset mahdollisuudet ovat tarjolla, kuten Sote-botti Hester tai Omaolo - mutta edelleen voi myös soittaa terveysasemalle virka-aikana ja muina aikoina päivystysapuun. Lisätietoja oheisista linkeistä.

Senioripalvelut | Helsingin kaupunki

Sosiaali- ja terveyspalvelut | Helsingin kaupunki

Teksti Seija Muurinen