Rene Nyberg, Viimeinen juna Moskovaan

14.10.2020                                                Teksti ja kuva: Kaarina Pehkonen

Viimeinen juna Moskovaan

Viidelle kielelle käännetty v. 2015 julkaistu ex-suurlähettiläs, tietokirjailija René Nybergin kirjoittama perhetarina Viimeinen juna Moskovaan oli lokakuun jäsentapaamisen aiheena, kirjoittajan itsensä esittelemänä.

René Nyberg kertoo kirjassaan Viimeinen juna Moskovaan juutalaisen äitinsä Feigon ja tämän serkun, Maschan, elämäntarinan. Juutalainen äiti joutui  oman isänsä kiroamaksi kun ei nuorena noudattanut suvun perinteitä, vaan rakastui kristittyyn mieheen, meni salaa naimisiin ja karkasi häämatkalle tämän kanssa. Sukukaan ei armahtanut, vaan nuori aviovaimo suljettiin ortodoksijuutalaiseen tapaan sekä oman perheensä että yhteisönsä ulkopuolelle. Synagogassa isän määräyksestä  hänen sielulleen luettiin  kuolinrukous kuten kuolleelle henkilölle. Ero juutalaisesta maailmasta ja  perheestä oli lopullinen, mutta elämä jatkui eurooppalaisessa maailmassa.

Nybergin äidin ystävä, Riiassa asuva serkku Mascha on kirjan toinen vahva päähenkilö, joka johti  omaa perhettään ja päätöksentekoa siinä. Kun Riian kaupunkia uhkasi saksalaismiehitys,  Mascha pääsi aviomiehensä kanssa nousemaan viimeiseen Moskovaan menevään junaan ja selviytyi hengissä. Osa perheestä ei kuitenkaan ehtinyt samaan junaan,  jäi jälkeen, ja yksikään ei pelastunut.

Maschan ja hänen miehensä juna ei kuitenkaan päätynyt Moskovaan, niinkuin piti, vaan Kazakstanin Alma Ataan, jossa vähitellen alkoi rakentua uusi elämä. 

Kirja kuvaa kahden voimakkaan naisen selviytymistarinan lisäksi koko juutalaisuuden historiaa Baltian maissa ja Neuvostoliitossa. Israelin valtio perustetaan ja Neuvostoliitosta alkaa juutalaisten muuttovyöry omaan maahan. Myös Mascha ja hänen miehensä Josef lähtevät Israeliin. Tosin se ei ole vielä heidän elämäntiensä päätepiste, vaan matka jatkuu – omasta halusta – vielä Länsi-Berliiniin ja Saksan kansalaiseksi, saksalaisen eläkkeen piiriin. Saksalaisen kulttuuritaustan omaaville  ja saksalaisen oppiarvon suorittaneille, kuten Maschan miehelle Josefille,  se oli mahdollista.            

René Nyberg kutsuu tätä viimeistä käännettä Maschan ja Josefin elämässä hyvitykseksi sellaisesta, jota ei voi hyvittää.