Vierailu Oma SP:ssa Kluuvikadulla, Helsinki 10.4.2024

Yritysasiantuntija Toni Naumanen ja palveluneuvoja Sini Ojala puhuivat säästämisestä, sijoittamisesta ja yleisestä markkinatilanteesta.
Nollakoron aikaan kuluttamisesta tehtiin helppoa. Nyt nopeasti nousseet korkokustannukset ja inflaation aiheuttama elinkustannusten kohoaminen ovat johtaneet monet taloudellisiin vaikeuksiin.
Yli puolet suomalaisista kuluttaa yhtä paljon kuin ansaitsee ja 22 prosenttia elää yli varojensa. (Intrum  ́in tutkimus).
Kuluttajien luottamus on tällä hetkellä matalalla, mikä johtaa säästämisen lisääntymiseen. 
Oma SP:n kotisivuilla on laskuri, jolla voi kokeilla, miten raha kertyy eri suuruisilla panoksilla.
Säästämällä vaurastumiseen:
- tänään on erinomainen päivä aloittaa pitkäjännitteinen säästäminen
- hyödynnä korkoa korolle ilmiö
- laita tilirahat tuottamaan
- tee oma sijoitus- ja vaurastumissuunnitelma – ota ammattilainen avuksi
- pysy suunnitelmassa.
Seniori, muista myös sijoittaa itseesi!

Teksti Helena Nuutinen


3.1.2024 Jäsentilaisuudessa kuultua:

VARAUTUMINEN KOTONA, OHJEITA HÄIRIÖTILANTEIDEN VARALLE
Kotivarasta oli kertomassa Marjukka Mikkola Uudenmaan Martoista.

Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa.
Tällaisia häiriötilanteita ovat esimerkiksi tilanteet:
- Kun tulee pitkittynyt sähkökatkos
- Kun kauppaan ei pääse sairauden tai tapaturman takia
- Kun yhteiskunta kohtaa lakon tai onnettomuuden
- Kun liikenneyhteydet katkeavat
- Kun tulee tavaroiden jakeluhäiriö
- Kun tulee myrsky tai tulva, joka katkaisee sähkönkulun tai tukkii liikenteen
- Kun maksujärjestelmät eivät toimi.

72 tuntia on varanomaisten ja järjestöjen laatima yksityiskohtainen varautumissuunnitelma kotitalouksille. Se löytyy netistä osoitteesta: www.72tuntia.fi
Teksti Helena Nuutinen


TKS 11/2023

TURVALLINEN PANKKIASIOINTI
Aiheesta olivat puhumassa Sini Ojala ja Toni Naumanen OmaSP:sta.

Erittäin tärkeää on, että nettipankkitunnukset siis käyttäjätunnus ja bin-koodi säilytetään erillään toisistaan. Tunnukset ovat henkilökohtaisia eikä niitä saa luovuttaa kenellekään. Useimmiten
huijaukset ovat seurausta siitä, että pankkitunnukset on luovutettu toiselle henkilölle. Kun maksat laskuja netissä, tarkista että sama id-tunnus löytyy sekä pankin sivulta että mobiiliapplikaatiosta.
Nykyaikana huijausyritykset ovat niin taitavasti tehtyjä, että niitä on vaikea erottaa asiallisista viesteistä. Niitä voi tulla poliisin, Kelan, verottajan, Postin ym. virallisen toimijan nimissä valesivustojen kautta. Älä klikkaa näitä linkkejä vaan mene netin hakukentän kautta (ei Googlen kautta) katsomaan, onko kyse oikeata asiasta tai soita viranomaiselle. Älä avaa mitään linkkiä, jos se
tuntuu vähääkään epäilyttävältä. Varo erityisesti viestejä, joissa pyydetään kiireesti maksamaan jotain. Tarkista asia aina ennen kuin toimit.
Myös sijoitus- ja rakkaushuijaukset ovat yleisiä. Pyydetään sijoittamaan esimerkiksi bitcoineihin tai kryptovaluuttaan ja luvataan huimia tuottoja. Netissä liikkuu valemainoksia, joissa julkisuuden
henkilöt kertovat sijoittaneensa näihin ja saaneensa suuria voittoja. Facebookissa ja muilla nettifoorumeilla tulee yhteydenottopyyntöjä tuntemattomilta, jotka ovat huomanneet, kuinka ainutlaatuinen ihminen olet. Poista nämä viestit. Jos tulee tunne, että jokin on liian hyvää ollakseen totta, niin silloin se ei ole totta. Jos huomaa tulleensa huijatuksi, niin heti yhteys omaan pankkiin, häpeää ei tarvitse tuntea.
Pankkikorteille kannattaa asettaa päiväkohtaiset käyttö- ja nostorajat sekä maarajoitukset, joita voi muuttaa tarvittaessa. Kortin suojaksi voi hankkia kotelon tai laukun, jonka läpi lähimaksulukijalla ei voi veloittaa korttia huomaamatta.
Teksti Helena Nuutinen

Kuvassa punapukuinen Taina Susiluoto jäsenien ympäröimänä jäsentilaisuudessa. Kuva Ritva Hiironen

OLYMPIA-AATTEEN MATKASSA

Suomen Olympiakomitean toimitusjohtaja Taina Susiluoto kertoi meille työstään ja komitean tavoitteista.

Suomen Olympiakomitea johtaa Suomen suurinta kansanliikettä. Komitealla on 90 jäsenliittoa ja yli 30 kumppania. 9000 urheiluseuraa, 500.000 vapaaehtoista ja 1,8 miljoonaa suomalaista kuuluu organisoidun liikunnan ja urheilun piiriin.

Komitealla on kolme tehtävää: suomalaisten liikkumisen lisääminen, elinvoimainen seuratoiminta ja huippu-urheilumenestys.

Liikunnalla ja urheilulla on yhteiskunnallista merkitystä. Liikkumattomuuden kustannukset ovat 4,7 miljardia vuosittain eli puolustusbudjetin verran. Tutkimuksen mukaan neljä kymmenestä lapsesta liikkuu terveytensä kannalta liian vähän.

Seuratoiminta tuo yhteisöllisyyden tunnetta suomalaisille. Siinä ei ole niinkään yksilösankareita vaan yhdessä suorittamista.  Tutkimusten mukaan 97% suomalaisista toivoo Suomen menestyvän huippu-urheilussa.

Työelämä ja tavallisetkin suomalaiset voivat oppia huippu-urheilijoilta, kuten hyvä balanssi liikkumisen, ravinnon ja unen osalta. Voi myös tehdä asioita eri tavalla kuin ennen, esimerkiksi asettaa haasteita itselleen, vaikka vaihtaa hissin portaisiin.

Viimeksi kuluneen vuoden aikana on haettu pohjoismaisia ja eurooppalaisia kumppaneita, jotta saataisiin paremmin esille omien arvojen mukaista viestiä. Vaikka urheilua ja politiikkaa ei voida täysin erottaa toisistaan, niin huippu-urheilijoiden pitää saada keskittyä pelkästään urheilemiseen.

Suomen Olympiakomitea saa rahoituksensa nykyään pelkästään budjettivaroista, aikaisemmin rahoitus tuli veikkausvoittovaroista.

Teksti Helena Nuutinen


TURVALLINEN VANHUUS

Suvanto ry:n toiminnanjohtaja Janne Pulkkinen oli kertomassa turvallisesta vanhuudesta

Väestötutkimuksen mukaan 16 - 74 vuotiaista suomalaisista parisuhdeväkivaltaa on kokenut 44 % ja lapsuusiän lähisuhdeväkivaltaa 65 %. Vuosittain 25 000 – 80 000 ikääntynyttä kokee väkivaltaa, 77 % uhreista on naisia, tekijänä on mies 80 prosentissa tapauksissa.

Väkivalta voi olla

Fyysistä, psyykkistä, taloudellista, seksuaalista, kemiallista (lääkkeet, päihteet), hoidon laimin lyöntiä, kulttuuriin, yhteisöön tai uskontoon sidoksissa olevaa henkilön itsemääräämisoikeuden tai koskemattomuuden loukkaamista.

Väkivallantekijä voi olla

Puoliso tai ex-puoliso, hoitaja tai omaishoitaja, aikuinen lapsi tai lapsenlapsi, romanssihuijari tai sijoitushuijari.

Väkivallan tai kaltoinkohtelun tunnusmerkit:

Toistuvat vammat ja onnettomuudet, masennus, ahdistus, itsetuhoiset ajatukset, yleinen hoitamattomuus, lääkityksen laiminlyönti tai liiallinen käyttö, jatkuva rahan puute tai kieltäytyminen tarpeellisista palveluista.

Taloudellisen kaltoinkohtelun torjuminen

-                          Älä anna pankkikorttia tai verkkopankkitunnuksia kenellekään.

-                          Kun tarvitset toisen apua raha-asioiden hoitamisessa, tee                                      pankissa valtakirja.

-                          Aseta rajat auttamiselle.

-                          Tee edunvalvontavaltuutus tulevaa varten.

-                          Tee puhelinmyyntikielto

-                          Varusta ovesi ovisilmällä.

Tunnista, tunnusta, ota puheeksi, laki velvoittaa puuttumaan, tee huoli ilmoitus / ota yhteys auttavaan tahoon, jos havaitset väkivaltaa tai kaltoinkohtelua lähiympäristössäsi.

Huijaukset, mitä tehdä

Pankkikorttien ja verkkopankkitunnusten sulkunumero kaikkien pankkien asiakkaille p. 020 333 (24/7).

Apua väkivallan ja kaltoinkohtelun osapuolille

Suvanto ry - asiakastyöntekijä, ma klo 12–15 ja ke klo 10-13 p. 0800 06 776

Auttamistyö Suvanto ry:ssä on keskusteluapua, vertaistukiryhmiä ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa.

Nollalinja p. 080 005 005, maksuton 24/7.

Teksti Helena Nuutinen


Rohkeasti tulevaisuuteen – teema vuonna       2023


Kansallisen senioriliiton toiminnasta oli kertomassa toiminnanjohtaja Maarit Kuikka.
Toiminnan tarkoitus on edistää ikääntyvien ja eläkeläisten sosiaalista turvallisuutta ja hyvinvointia
sekä valvoa heidän oikeuksiaan liiton arvoja noudattaen.

Toiminnanjohtaja Maarit Kuikka /Kuva Erja Pajari

Nämä arvot ovat:
               - Elämän myönteisyys
               - Itsensä ja toisten arvostaminen
               - Vastuu itsestä ja muista
               - Suoraselkäisyys
               - Perinteiden kunnioittaminen
Senioriliitto koostuu 14 piiristä, joissa on yhteensä 155 paikallisyhdistystä. Jäseniä yhdistyksissä on 24 500. Liittona olemme:
        - yksi kuudesta valtakunnallisesta eläkeläisjärjestöstä
        - Suomen sosiaali ja terveys ry:n jäsen
        - Euroopan Senioriliiton jäsen (ESU)
        - Kansallisen sivistysliitto ry:n jäsen
        - Vanhustyön keskusliiton jäsen.
Lisätietoa Senioriliiton toiminnasta, tapahtumista, koulutuksista ja matkoista löytyy osoitteesta:  https://www.senioriliitto.fi.
Teksti Helena Nuutinen



Apulaispormestari Daniel Sazanov            Assistentti Jeremias Nurmela.    
Kuvat Erja Pajari 

Helsingin kaupunkistrategia
Maaliskuun jäsentilaisuudessa Apulaispormestari Daniel Sazonov kertoi Helsingin kaupunkistrategiasta, joka määritellään seuraavasti:
Kasvun paikka - strategian ydin, koostuu viidestä osa-alueesta
- Vastuullinen ja kestävä talous: Varmistetaan sellaisten konkreettisten uudistusten toimeenpano,
jotka tuovat tehokkuutta, tuottavuutta ja liikkumavaraa talouteen. Varaudutaan väestömäärän
kasvuun, joka on noin 4000-5000 henkilöä/vuosi. Tuottavuusohjelmalla pyritään saamaan samalla
rahalla parempia palveluja.
- Kunnianhimoinen ilmastovastuu: Varmistetaan riittävät ja fokusoidut toimet strategiassa
päätettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Esimerkiksi hiilineutraali Helsinki 2030 – ohjelman tavoitteena on hiilenpolton lopettaminen Helsingin niemellä vuoteen 2030 mennessä.
- Viihtyisä kaupunki: Varmistetaan kaupunkitilan ja kaupunginosien houkuttelevuus kehittämällä
lähivirkistys- ja luontoalueita, toimivaa arkea ja turvallisuutta. Kyse on pienistä konkreettisista asioista , joiden merkitys ihmisten elämässä on suuri.
- Segregaation ehkäisy: Varmistetaan riittävät toimet kaupunkilaisten eriarvoisuuden vähentämiseksi
ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Tuetaan yhdenvertaisuutta ja eri väestöryhmien välisiä suhteita ja
osallisuutta. Pehmeitä keinoja lisättävä , käytettävä myös kovia keinoja jengiytymisen estämiseksi.
- Sosiaali- ja terveystoimen uudistus: Vuoden 2023 alusta Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastuspalvelut rahoitetaan valtion rahoituksella, siis eduskunta päättää asiasta.
Helsinki haluaa turvata laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut myös tulevaisuudessa ja vaikuttaa
aktiivisesti valtionrahoituksen kehittymiseen.
-
Teksti Helena Nuutinen


8.2.2023 Pertti Torstila./Kuva Erja Pajari

8.2.2023

LÄNNEN LEMMIKISTÄ EUROOPAN UNIONIN PAHAKSI POJAKSI JA HÄIRIKÖKSI

UM/valtiosihteeri, suurlähettiläs (eläk.) Pertti Torstila kertoi työstään “Komennus Budapestiin” -kirjansa pohjalta. Talvella 1975 lähetystösihteeri Pertti Torstila sai ensimmäisen kerran siirtomääräyksen Pariisista Budapestiin. Kului vuosia ja Unkari kutsui uudelleen.

Euroopan “ihmeiden vuoden” 1989 jälkeen Torstila nimitettiin suurlähettilääksi sosialismin kahleista vapautuneeseen maahan. Hän sai todistaa paikan päällä itäblokin hajoamista. Unkari tempaisi Torstilan mukaansa tavalla, jota hän ei ollut muissa asemamaissaan kokenut. Hän seurasi, kuinka Unkari ensin varjeli paikkaansa itäblokin “iloisimpana parakkina” ja kuinka vapaus 15 vuotta myöhemmin palasi kovia kokeneen kansan pariin. Hän näki ystäväpiirinsä takinkäännöt , kuinka kovista kommunisteista tuli kiihkeitä kapitalisteja.

Viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana unkarilainen politiikka on liikkunut vasemmalta oikealle, sitten oikealta vasemmalle ja taas takaisin oikealle kiihkeään nationalismiin. Vuonna 1989 Varsovan liitto hajosi. Tämän jälkeen Unkarin ensimmäinen parlamentti oli oikeistolainen, vuonna 1994 nousivat valtaan sosialistit, kunnes vuonna 1998 pääministeri Viktor Orban aloitti nationalismin kauden.

Sijaintinsa, historiansa ja vaikutusvaltansa takia Unkari on kokoaan tuntuvasti painavampi tekijä myös Euroopan unionin tulevaisuutta arvioitaessa.

Pertti Torstila palveli vuosina 1970-2014 ulkoasianhallinnossa ja vuosina 2014-2020 Suomen Punaisen Ristin puheenjohtajana. Nykyään hän viljelee viiniä tilallaan Etelä-Unkarissa.

 Teksti Helena Nuutinen
  Kuva Erja Kivelä


Rahoituspäällikkö Niko Olenius (oikealla) ja palveluneuvoja Toni Naumanen (vasemmalla) Oma Säästöpankki Oyj:sta kertoivat pankin toiminnasta. KUVA Erja Pajari

Teksti Helena Nuutinen

OmaSp, Henkilökohtaista palvelua tarjoava pankki v. 2023

Rahoituspäällikkö Niko Olenius ja palveluneuvoja Toni Naumanen Oma Säästöpankki Oyj: sta kertoivat pankin toiminnasta.

Säästöpankkien historia Suomessa on alkanut vuodesta 1875. Oma Säästöpankki syntyi, kun Töysän ja Kuortaneen säästöpankit Pohjanmaalla liittyivät yhteen ja irtaantuivat säästöpankkiryhmästä vuonna 2014 . Tällä hetkellä Oma Säästöpankki on 11 paikallisen pankin yhteenliittymä ja tämän vuoden alkupuolella 12. pankki eli Liedon Säästöpankki liittyy joukkoon. Pankkikonttoreita on tällä hetkellä 37. 

Kun liikepankit kilpailevat hinnalla, säästöpankit kilpailevat palvelulla. Oma Säästöpankin vahvuuksia kerrottiin olevan:

- henkilökohtainen palvelu ilman pitkiä jonotusaikoja, 
- kassapalvelut joka arkipäivä, 
- tuttu yhteyshenkilö,
- nopeat päätökset, esimerkiksi laina-asioissa jo neuvottelun aikana ja 
- asiantuntevat neuvot säästämis- ja sijoittamis asioissa.
Lisätietoa löytyy pankin sivuilta omasp.fi 
 

Tasavallan ensimmäiset  
Teksti ja kuvat  Kaarina Pehkonen                           

Valtiotieteiden tohtori Marjaliisa Hentilä on puolisonsa Seppo Hentilän kanssa kirjoittanut presidenttipari Ståhlbergistä kaksoiselämäkerran Tasavallan ensimmäiset ja hän oli myös esittelemässä kirjaa keskiviikon 12.10.22 kuukausitapahtumassa. Maailmansota tarvittiin,  jotta Suomi pystyi v. 1917 irtautumaan Venäjästä sekä julistautumaan itsenäiseksi ja riippumattomaksi tasavallaksi.  Sen jälkeen tarvittiin vielä yksi sota, jossa ratkaistiin tämän uuden valtion luonne: tuleeko maasta sosialistinen vai porvarillinen, eli Suomen sisällissota v. 2018. Monarkismikin maassa nosti päätään, mutta Suomen monarkistien kuningassuunnitelmat epäonnistuivat ja maasta tuli tasavalta, parlamentaarinen demokratia. Eduskunta valitsi vaaleilla Suomen ensimmäiseksi presidentiksi Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kaarlo Juho Ståhlbergin 25.7.1919.  Vajaan vuoden kuluttua valinnasta leskeksi v. 2017 jäänyt Ståhlberg, kuuden lapsen yksinhuoltaja,  avioitui kirjailija, leskirouva Ester Hällströmin kanssa.


Marjaliisa Hentilä

Juuri itsenäistyneelle maalle koko presidentti-instituutio oli uusi ja outo, eikä mitään mallia eikä protokollaa presidentillekään ollut. Ståhlberg kirjoittikin työnsä aluksi uudelle tasavallalle hallitusmuodon, joka on edelleen voimassa lähes alkuperäisessä muodossaan. Puoliso oli presidentille korvaamaton apu sekä henkisesti, että myös käytännön asioissa, vaikeita päätöksiä miettiessä. Presidentti-instituution kehittämisen lisäksi Ester Ståhlbergin oma kiinnostus oli sosiaalisessa ja  yhteiskunnallisessa työssä. Hän muun muassa kehitti ja organisoi Suomen lastenkotityötä kirjoittamisensa ohella. Erityisesti sotaorvot ja pakolaislapset,olivat hänen sydäntään lähellä. Kirja on upea esitys tasavallan ensimmäisen presidenttiparin järjestelmällisestä ja hellittämättömästä yhteistyöstä Suomen kehittämiseksi, mutta myös yhteiselosta uusperheen keskellä.


MITÄ HYÖTYÄ ON TEKNOLOGIASTA SENIORIVUOSINA 14.9.2022
- ASIANTUNTIJA KÄVI KERTOMASSA Teksti ja kuva:
Kaarina Pehkonen

Moni seniori haluaa nauttia elämästä ja elää vapaavuosiaan kotona, ympäristössä, jossa viihtyy.
Kuitenkin jokapäiväinen käytännön elämä voi joskus alkaa tuottaa ongelmia ja ongelmaksi muodostuu teknologia, sen käyttö tai sen puuttuminen.
YTM, fysioterapeutti Heidi Kervinen työskentelee Paimion kaupungin ikäasumisen hankkeessa, jossa kehitetään mm. esteettömiä, turvallisia ja monipuolisia asumisratkaisuja teknologiaa hyväksi käyttäen. 

Heidi Kervinen

Hän on tehnyt hankkeen palvelusuunnitelman ja teknologiasuunnitelman.
Senioreiden eli ns. ”ikäasumisen” ja teknologian yhdistäminen on tuottanut hankkeessa hyviä tuloksia. Aluksi kuitenkin tarvitaan kokeilumieltä ja kiinnostusta teknisiin välineisiin, ja se kannattaa, koska omassa kodissa pärjääminen on yleensä jokaisen tavoite.
Heidi Kervinen antoi vinkkejä ja neuvoja miten monessa asiassa voi kotona hyödyntää teknologiaa ja koodata ympäristöään. Teknologia ei tarkoita vain tietokonetta, vaan myös valoja, värejä, huonekaluja, ovia, lukkoja, avaimia, kelloja, puhelimia, liesiä ja monia muita asioita. Kervinen puhuikin kotiautomaatiosta. Eri asioihin voi rakentaa helppokäyttötoimintoja, esim.
liiketunnistimella toimivat valot. Miten olisi kaupungissa digitaalinen ovisilmä? Tai turvaranneke, joka oppii käyttäjänsä tavat? Kaikki nämä myös lisäävät kodin turvallisuutta ja helpottavat elämää.
Kervinen suositteli etsimään lisää informaatiota kotiautomaatiosta vaikka Vanhustyön keskusliitosta, joka tekee työtä senioreiden tarpeiden huomioonottamiseksi teknologian kehityksessä.
Anna tekniikan auttaa!

Teksti: Kaarina Pehkonen   
Kuvat: Erja Pajari

KUKA MINUT PERII? KUKA MINUN  ASIOITANI HOITAA?

Tällaiset kysymykset kehotti jokaista tekemään itselleen lakimies  Tuula Rainto  toukokuun jäsenillassamme. Kannattaa varautua etukäteen tilanteeseen, jossa vaikka sairauden vuoksi kyky huolehtia omista asioistaan on heikentynyt ja asiat eivät olekaan mietitty järjestykseen.

Tärkeimpiä asioita, joita Rainnon mukaan kannattaa miettiä etukäteen: jos vaikka sairauden tai muun syyn takia ei enää pystykään hoitamaan omia asioitaan, kuka niitä hoitaa?  Varautumalla tähän asiaan jo hyvissä ajoin voi määrätä luotetun henkilön hoitamaan asioita edunvalvontavaltakirjalla silloin, kun itse ei enää niihin kykene. Edunvalvoja voi olla vaikka oma lapsi, sukulainen, ystävä tai vaikka virallinen edunvalvoja.

Testamentilla voi toteuttaa oman tahtonsa kenelle/keille/minne omaisuutensa omaisuutensa joskus haluaa jättää. Jos haluaa auttaa tulevia edunsaajia, voi asioitaan suunnitellessa ottaa selvää perintöverotuksesta, mahdollisuudesta käyttää kauppa- tai lahjakirjaa, avioehtosopimuksesta itsellä tai perillisillä, osituksesta, perinnönjaosta jne. Asioita saattaa olla paljonkin, mutta tarvittaessa  näihin asioihin perehtynyt lakimies voi auttaa.

Kannattaa laittaa asiansa järjestykseen silloin kun vielä voi. 


Pirkko Lahti tarkasteli omaa elämäänsä 13.4.2022 jäsentilaisuudessa.
Kuvat Erja Pajari

ELÄMÄLTÄ SE MAISTUI 
”Elämältä se maistui”, totesi psykologi Pirkko Lahti tarkastellessaan omaa elämäänsä Töölön senioreitten vieraana. 
Elämää hän on joutunut tarkastelemaan monessa roolissa: psykologina, psykoterapeuttina, Euroopan neuvoston työssä, Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtajana,
kirjailijana, luennoitsijana, sairaan puolison hoitajana…
Muutama tärppejä lennokkaasta esityksestä:
”Ihmisen mieli on kuin puutarha.”
”Antakaa kaikkien kukkien kukkia.”
”Nuori polvi haastaa ja testaa arvot.”
”Raha ei tuo mielenterveyttä, vain mahdollisuuden ostaa parempia palveluja.”
”Sosiaaliset suhteet, ihmissuhteet ovat sinua kantavia voimia.”
”Parhaiten ihmisen mieltä hoitavaa liikuntaa ovat kävely ja tanssi.”
”Jokaisella pitäisi olla oma heimo, mahdollisuus kuulua johonkin omaan yhteisöön.”
”Ihmisellä kannattaisi olla noin 4-6 ystävää – ainakin joku tukihenkilö kriisissä.”
”Kohtuullinen terveys on tärkeää. Jos sairauden voi hoitaa lääkkeellä, olen terve.”
”Terve ihminen osaa luopua. Siihen kasvamme oman elämämme kautta.”
”Käytä ylimääräinen energia vaikka jonkin uuden asian oppimiseen.”

TEKSTI Kaarina Pehkonen