Seppo Hovi vieraana
9.1.2019 Teksti: Kaarina Pehkonen Kuvat:Mailis Virolainen
MOLLISTA RAUTALANKAAN – POPULAARIMUSIIKIN VUOSIKYMMENIÄ
Särkynyt onni
Kun saapuvi ilta ja kaihoten,
istun yksin aattehissain,
ei rauhaa saada mun rintani voi,
sua oottavi syömmeni ain.
Jos ylläolevat sanat kuulostavatkin aika sentimentaalisilta tämän päivän ihmisestä, olivat ne v. 1929 suosituimman laulun alkusanat. Kaihoisa teksti oli Georg Malmstenin ja se oli kuunneltavissa gramofonilevyllä, mikä oli Suomeen tullut mullistava uutuus. Joka niemen notkossa veivattiin gramofonia ja ”Särkyneen onnen” lisäksi savikiekolta soi myös ainakin ”Emma”. Uuden ilmiön huumassa tuona vuonna äänilevyjä myytiin 1,2 miljoonaa kappaletta – silloisessa alle 3 miljoonan asukkaan Suomessa!
Töölön kansalliset seniorit ry:n talven 2019 ensimmäisen jäsentilaisuuden aloitti pianisti, musiikkineuvos Seppo Hovi, joka esitteli Suomen populaarimusiikkien ensimmäisiä vuosikymmeniä tarinoiden, kertoen anekdootteja musiikista, soittajista, laulajista ja lauluntekijöistä 1920-luvusta 1960-luvulle saakka. Virtuoosimaista tarinaansa hän säesti milloin haitarilla tai laululla ja välillä istahtaen pianon ääreen.
Suomalaisen viihteen historia vilisee nimiä, tuttuja ja myös suurelle yleisölle tuntemattomaksi jääviä. Dallapekin oli aikoinaan hanureiden merkki ja siitä se sitten napattiin kaikkien tunteman lauluyhtyeen nimeksi…Malmstenin valssit, jotka olivat ensimmäistä Suomen iskelmäaaltoa…vaikutteet Venäjän musiikista…Olavi Virta…1939 amerikkalaisen svingin suuntaan lähtenyt tyyli… suomalaisen jazzin kehitys jne.
Seppo Hovi tarinoi myös sota-ajasta ja Sillanpään marssilauluunkin liittyy anekdootti: F.E. Sillanpää kirjoitti pojalleen tuon isänmaallisen runon, ja runolle järjestettiin sitten sävellyskilpailu.
Välirauhan jälkeen kun lähdettiin taas sotaan, lähtivät viihdytyskiertueet mukaan ja Suomen merkittävimmät musiikkitaiteilijat olivat siinä mukana. Silloin syntyi rintamateatteri, rintamaradio ja silloin myös sävellettiin sota-ajan tunnetuin suomalainen valssi. Nuotit Kerttu Mustosen runoon kirjoitti wc-paperille paremman paperin puuttuessa George de Godzinsky, ja niin syntyi Äänisen aallot.
Sota-ajan jälkeen tunnettu musiikkimies Toivo Kärki luki rintamamiesten kirjoittamia runoja ja löysi kauniin tekstin perusteella kirjoittaja Reino Helismaan ja rintamamiehistä löytyi myös Tapio Rautavaara. Aikansa legendat.
Toki käännösiskelmätkin tulivat Suomeen ja myös ulkomaiset esiintyjät. Niiden aika alkoi varsinaisesti 1960-luvulla. Suosituin Suomessa esiintynyt ja Linnanmäellä nuorison villinnyt oli teini-idoli Paul Anka. Muistatte varmaan: ”You are my destiny…” Ja tuli rautalanka-musiikki ja englantilaiset Beatlesit – myöhemmin jopa aateloidut – jotka totesivat itsestään vaatimattomasti, että ”olemme suositumpia kuin Jeesus”.
Seppo Hovi kertoi vuosikymmenten 1920-1960 antaneen hänelle rikkaan musiikkikokemuksen, jossa ääni, rytmi, tunnelmakuvat olivat pääasiassa. Se oli jotain aivan toisentyyppistä kuin tämän päivän populaarimusiikki, jossa pääasiassa ovat volyymi, liike, valoshow jne. Joka aikakausi luo oman tyylinsä.
Oli todella antoisa katsaus musiikin vuosikymmeniin.